Matkabloggajien rakkaimmat reissumuistot

Mitä matkasta jää jäljelle? Palaneita olkapäitä, hymyilyttäviä muistoja, aurinkoisia valokuvia, vuosi vuodelta suuremmaksi kasvavia tarinoita, uusia lempivaatteita ja toreilta ostettua tilpehööriä, joka unohtuu kaapin pohjalle makaamaan.
Matkamuisto voi tarkoittaa konkreettista, tien päältä mukaan tarttunutta esinettä tai ainoastaan omassa päässä säilyvää muistoa. Suomen suosituimpiin kuuluvat matkabloggaajat paljastavat hauskimmat, hulluimmat ja rakkaimmat matkamuistonsa.

Archie gone Lebanon

Inka Pyykkönen, Archie gone Lebanon:

”Ensimmäinen oikea ulkomaanmatkani oli yläasteella, kun pieni porukka koulustamme vieraili Venäjällä tapaamassa ystävyyskoulumme oppilaita. Olin tuolloin kirjeenvaihdossa Tatianan kanssa, jonka perheen luona yövyin vierailumme ajan. Tunsimme jo entuudestaan, sillä olimme paitsi olleet kirjeenvaihdossa jo pitkään, tutustuneet myös paremmin venäläisten vieraillessa kotikunnassani joitakin kuukausia aikaisemmin, ja Tatiana yöpyi luonnollisesti meillä. Ystävystyimme ja kirjoittelimme kirjeitä pitkään reissun jälkeen, mutta jossain vaiheessa kirjeet unohtuivat.

Vierailin Pietarissa lokakuussa 2012, ja päätin selvittää, mitä vanhalle ystävälleni kuuluu. Etsin hänen yhteystietojaan pitkään ja hartaasti, kunnes lopulta sain käsiini hänen sähköpostiosoitteensa. Sain kuin sainkin häneen yhteyden ja sovimme tapaamisen vierailumme ajaksi. Päivä oli ikimuistoinen, ja oli käsittämätöntä, että kymmenen vuoden takainen venäläinen kirjekaverini istui jälleen vieressäni! Pääsimme myös näkemään Tatianan ja hänen miehensä kodin ja vierailemaan vanhoissa tutuissa maisemissa. Venäjä on tarkoittanut minulle aina valtavan vieraanvaraisuuden maata, ja saimme siitä jälleen ikimuistoisen todisteen.”

Maatuskat-kaukokaipuu

Marinella Ruusunen, Kaukokaipuu:
”Ostan harvoin ja valikoiden matkamuistoja, mutta taannoisella Pietarin lehdistömatkalla kohtasin pitkästä aikaa jotain todella kaunista. Olen aina haaveillut omasta maatuskasta, ja nämä venäläiset puukaunokaiset tuovat sopivasti väriä ja pientä juhlan tuntua vaaleaan, pelkistettyyn kotiimme. Valinta oli kerrankin helppo, vaikka tarjolla oli – kuten arvata saattaa – kymmenittäin upeita vaihtoehtoja. Tässä kombossa yhdistyivät kaikki suosikkielementtini: käsityönä maalattujen yksityiskohtien kaunis rosoisuus, turkoosin ja kullan yhdistelmä sekä puu materiaalina. Matrjoškat pääsivät sinne, minne kuuluvatkin: kotimme paraatipaikalle keittiön tuntumaan.”

IMG_5614 (1)

Ulla Alakangas, 50 State Puzzle:
”Opiskelin New Yorkissa muutaman kuukauden keväällä 2011 ja ehkäpä mieleenpainuvin kohtaaminen oli se, kun itse presidentti Barack Obama päätti tulla tukkimaan koulureittini. Hämmästelin kadulle ilmestyneiden turvatoimien määrää – se oli aivan kuin elokuvista tai tv-sarja 24:sta. Tarkka-ampujia katoilla, helikoptereita ilmassa lentämässä paikallaan pääni yläpuolella, turvamiehiä ja kummallisia ajoneuvoja kaikkialla. Jonkin aikaa pienessä sateessa odoteltuamme presidentin limusiini saapui paikalle meidän ihmetellessä kaikkea ympäröivää hälinää. Jotkut olivat saapuneet paikalle kritisoimaan johtajaansa ja ilmassa kaikui huutoja, että ”missä on syntymätodistuksesi, kysynpä vaan!” Sitä kokemusta ei hevillä unohda.”

kuva9

Kaisa ja Hanne, Lasten Matkassa:
”Tämä muisto on kesältä ja  sijoittuu Helsingin edustalla sijaitsevaan saareen. Olimme nimittäin retkellä Harakan-saaressa juuri lintujen pesimisaikaan. Näin jälkeenpäin jo naurattaa ne loikat, joita harava kädessä otimme että pääsimme kiertämään saarta vihaisten lintujen ohi. Yhdelle lapsista oli puettu retkelle päälle vielä punainen takki, mikä ei ainakaan tehnyt linnuista iloisempia. Saivat lapsetkin kokea todellisen angrybirds-maan, kun linnut yrittivät pitää meidät poissa reviiriltään.”

 

0
0

0 Comments

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*